home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku09.lha
/
Teksti
/
Keskustelu.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1994-09-18
|
22KB
|
341 lines
5
1*
Keskustelu julkaistiin alunperin kesäkuussa AmigaGuide-SAKU viitosessa.
{3 Keskustelua Amigan tulevaisuudesta
{3 ----------------------------------
Tomi Jaskari, Kimmo Mustonen, Janne Siren, Sami Sundell ja Mikko Virtanen
Editointi: Sami Sundell ja Janne Siren
Järjestelyt: Janne Siren
Amigan asema on jo pitkään horjunut, mutta erityisesti Commodoren väistämät-
tömältä tuntuva myynti ja emoyhtiön ajautuminen konkurssiin ovat herättäneet
paljon keskustelua. Päätimme lisätä oman kortemme kekoon ja kokoonnuimme
viiden hengen ryhmänä pohdiskelemaan tilannetta Amiga Users' Fantasy -purkin
välityksellä. Erinäiset häiriöt, sekoilut ja myöhäinen ajankohta raastoivat
keskustelun monipuolisuutta, mutta useita varsin mielenkiintoisiakin puheen-
vuoroja jaettiin nykyisten ja entisten Amigistien kesken.
Janne: Commodoren myynti tai myymättä jättäminen voi merkitä joko ruusuisem-
paa tulevaisuutta Amigalle tai koko tuotesarjan lakkauttamista. Mil-
laiset mahdollisuudet mielestänne on 'teollisuusstandardista' poik-
keavalla mikrolla nykypäivänä, ja mitä sen tulevaisuuden eteen voisi
tehdä?
Sami: Noh, olen eri lähteissä jo aikaisemmin tuonut ilmi kantani. Amiga
saattaa uuden valmistajan myötä nousta ehkä varsin suosituksikin mik-
roksi, mutta PC-yhteensopimattomalla koneella ei kotikonemarkkinoilla
ole pitkällä tähtäimellä tilaa.
Kimmo: Joo, toivon tietysti koneen kehityksen jatkumista, mutta PC tuntuu
olevan todella vahvoilla. Toivottavasti joiltakin löytyy kiinnostus-
ta koneen kehittämiseksi eteenpäin. Mutta vaikka koko homma lopah-
taisi tähän paikkaan, niin kone ei suinkaan kuole. Sen todistaa mm.
C64, joka ei ole vieläkään kuollut.
Tomi: Amigan paras puoli on sen kekseliäät ja viitseliäät käyttäjät. Teol-
lisuusstandardeja on lukuisia, mutta innovaatiot eivät nouse sieltä
vaan Amigalla voi olla hyvinkin ruusuinen tulevaisuus.
Sami: Sanoit, että yksittäisten valmistajien koneissa syntyvät innovaatiot.
Ehkä se on totta, mutta ne innovaatiot siirtyvät melko nopeasti myös
PC-puolella (noh, nopeasti ja nopeasti). Ja joku ne aina kuitenkin
keksii, on sitten yksittäisstandardeja tai ei.
Janne: Amiga on monessa suhteessa ainutlaatuinen kone, joka varmasti jatkaa
eloaan vielä pitkään sen valmituksenkin loppumisen jälkeen, mutta jos
valmistus loppuu on toiveet paremmasta tulevaisuudesta silti heitet-
tävä pois... Mikäli uusi omistaja onnistuu jatkamaan kehitystä, niin
tilanne voikin olla aivan toinen. Amigalla on kuuliainen käyttäjä-
kuntansa ja hyvällä markkinoinnilla se voisi haukata takaisin osan
siitä menneestä menestyksestään kotimikrona.
Kimmo: Onko järkevää alkaa spekuloimaan sillä, tuleeko Amigan valmistus jat-
kumaan vaiko ei? Jos jollain on tästä asiasta tietoa, niin se voisi
kiinnostaa lukijoita.
Mikko: Itse näen asian niin, että Amiga on nyt siellä jossain meren pohjassa
ja ainoa suunta sieltä on ylöspäin. Eli jos Amigalle jotain vielä
tapahtuu, on se positiivista.
Tomi: Minun mielestäni olemme lähestymässä PC-arkkitehtuurin murroskohtaa;
toisaalta ovat tulossa digitaaliset assistentit, joihin voi lähettää
viestejä. Toisaalla on UNIX ja kolmannella taholla Microsoft Window-
sseineen, jolle edes Pentiumin teho ei tunnu riittävän...
Sami: Microsoft on vihattu ohjelmatalo, mutta kummasti sen tuotteet silti
ovat PC-maailmassa yleisimipiä. Ne vaativat paljon tehoa, mutta ovat
ihmisille tutuimpia ja siten turvallisimpia. UNIXia ei mielestäni
pidä sekoittaa mukaan puhuttessa PC:istä, sitähän voi käyttää joka
koneessa. Se saattaisi olla yksi vaihtoehto Amigan henkiinjäämisel-
le: edullinen ja tehokas UNIX-kone.
Janne: Amigallekkin löytyy muutamia UNIX-virityksiä. Ne eivät kuitenkaan
tunnu levinneen juuri minnekään, eikä niiden toimivuudesta voi mennä
takuuseen. Commodoren AMIX lopetettiin jo aikoja sitten eikä BSD- ja
Linux-portit ilmeisesti ole vielä aivan valmiit. Kuinka sopiva UNIX
myöskään on yhdenkäyttäjän kotikoneeseen on toinen seikka. Hieno mo-
niajava käyttöjärjestelmä kun Amigasta löytyy jo muutenkin, eikä oh-
jelmien porttaus sille ole mitenkään ylivoimainen tehtävä.
Sami: Totta toinen puoli. Linuxista ei kannata Amigan puolella puhua, joi-
denkin kommenttien mukaan ei kaikissa tapauksissa PC-puolellakaan 8).
NetBSD ilmeisesti toimii kohtalaisen hyvin? Joka tapauksessa, mie-
lessäni oli lähinnä se, että valmistaja (Commodore, Samsung, mikälie)
pistäisi pakettiin oman systeeminsä valmiiksi käyttöjärjestelmäksi.
Saahan niitä aina kehiteltyä uusia, ei kai AMIX ainoa mahdollisuus
ollut... Käyttöjärjestelmä on tosiaan nytkin hyvä, mutta se on ehkä
vähän outo joillekin. Jotkut tarvitsevat UNIXia, toiset diggaavat
MS-DOSia, AmigaOS ei ole kumpaakaan.
Tomi: Yhdyn Samin linjoihin. Tärkeintä olisi tarjota toimiva kokonaisuus,
jossa Amigan monipuolisuutta hyväksikäyttäen luotaisiin mahdollisim-
man halpa laite, jolla Internetin hypertekstipalvelijoihin, World
Wide Webbiin ja Gopheriin saisi yhteyden.
Mikko: Jos UNIX heitetään Amigaan vakiokäyttöjärjestelmäksi, niin Amiga ei
ainakaan tule menestymään! Ei UNIX ole tarkoitettu massoille, lähin-
nä ammattilaisille. Itse, näin peruskäyttäjänä, sanoisin UNIXista,
että en henk. koht. ainakaan haluaisi sitä missään nimessä Amigaani.
Minun kokemukseni siitä on, että se on sekava, lähinnä ammattilaisil-
le tarkoitettu käyttöjärjestelmä, josta normaali pulliainen ei kovin
helposti itselleen mukavaa käyttöympäristöä saa.
Janne: Amigan UNIXin leviämisen pahin este on halvemmista malleista uupuva
MMU. PC:llä tuo laite on tavallinen osa uusia prosessoreita ja hal-
vemmat mallit markkinoidaan ilman vähemmän tärkeää matikkalutikkaa.
Kaikista uusista Amigoista tulisi löytyä MMU vakiona.
Sami: MMU:n puute pikkumalleissa toisaalta rajoittaa UNIXin käyttöä van-
hoissa koneissa, mutta kun puhutaan tulevaisuudesta, niin tarkoitin
lähinnä tulevia malleja. Joissa taas luultavasti tulee olemaan MMU,
koska uusien koneidenhan on suunniteltu olevan lähinnä 68040-, 68060-
ja RISC-pohjaisia.
Janne: UNIX sortuu kotimikron käyttöjärjestelmänä sen ylitsepursuavasta mo-
nipuolisuudesta seuraavaan monimutkaisuuteen. Lähtisin ennemmin ke-
hittelemään AmigaOS:ää lisäämällä mm. muistinsuojauksen ja virtu-
aalimuistin koneeseen vakioina. Se ei tosin ole ratkaisu Amigan ase-
man parantamiseen, mutta saisi ainakin jo olemassa olevan käyttäjä-
kunnan iloiseksi.
Sami: UNIXiinkin on saatavilla kohtuullisen yksinkertaisia graafisia käyt-
töliittymiä, joilla sen voisi ehkä muuttaa vaikka lasten leluksi,
ongelmaksi tosin jäisi kuitenkin UNIX-ohjelmien kääntöpakko.
Kimmo: Jos muistinsuojaus hidastaa konetta pahasti, niin se on vähän huonom-
pi juttu. Uusien muistialuetietojen lataaminen MMU:lle aina taskin
vaihdon yhteydessä pitäisi saada tehtyä jotenkin nopeammin, ennen
kuin muistinsuojaus toimisi jouhevasti. Mutta tähän toivottavasti
voidaan keksiä ratkaisu. Amigassahan on tunnetusti apuprosesoreita.
Pelkästään MMU:n ohjailemiseen voisi tarvittaessa tehdä oman apupro-
sessorin (hommasta voi tulla vähän hintava, eivät nuo custom-piirit
suinkaan ilmaisia ole [SS]).
Tomi: Kuten aikaisemmin esitin, NMT- ja GSM-tekniikka on esimakua käsitie-
tureiden esiinmarssille. Katsoisin Amigan tulevaisuuden lepäävän
pitkälti interaktiivisen videon ja romppujen suunnalla - Amigan aika
yleiskoneena on päättymässä.
Sami: Totta, niin totta. Amigalla ei ole enää mitään tarjottavaa kotikäyt-
täjälle. Ilmestyessään se oli hieno kone, kokonaan toiselta planee-
talta muihin sen aikaisiin koneisiin verrattuna. Sitten Commodore
alkoi säätämään, ja seurauksena Amiga on jäänyt polkemaan paikalleen,
kun taas PC on kirinyt kovaa vauhtia ja mennyt jopa ohi. Amigassa ei
ole enää ylivoimaisia grafiikkaominaisuuksia, eikä myöskään ääniä.
Sen ainoa mahdollisuus on joko erikoistua johonkin todelliseen työ-
hön - videoalallahan se on jo hyvässä asemassa, sieltä voitaisiin
aloittaa - tai sitten lopettaa kokonaan tietokoneiden tuotanto ja
keskittyä väsäämään Amiga-konsoleja.
Janne: Entäs Windows NT? Pilaisiko se vain Amigan käyttöympäristön ja oma-
peräisyyden vai olisiko se ratkaisu RISC-Amigoiden kirkkaammalle tu-
levaisuudelle? Mikä Amigasta tekisi enään Amigan, jos se pyörisi
Microsoft Windows NT:llä?
Sami: Windows NT on paljastunut melko heikoksi viritykseksi, ei siitä ole
kunnon koneisiin 8) Jos Amiga alkaa käyttämään tuollaista, niin se ei
enää ole Amiga, koska silloin se olisi menettänyt sen viimeisenkin
vetonaulansa, hyvän käyttöjärjestelmän.
Kimmo: Ohjelmoijan näkökulmasta katsoen Amigan käyttöjärjestelmä on mainio.
Valmiita kirjastorutiineita on ROM:ssa runsaasti. Moniajo toimii
ilman, että ohjelmoijan tarvitsee kikkailla mitään. Tällaisella
järjestelmällä on tulevaisuutta. Toki huonojakin puolia löytyy.
32-bittinen muistinosoitus rajoittaa maksimimuistin määrän 4 gigata-
vuun. Tämä ei ole vielä ajankohtainen, mutta entäs 10 vuoden päästä?
Tämä sama rajoitus koskee paljon muitakin asioita. Vielä muistia
aikaisemmin tulevat isot kiintolevyt. Levyltä luettaessa luettavan
tiedon paikka ilmaistaan 32-bittisellä luvulla, joten yli 4 gigatavun
kiintolevyn käyttäminen tuottaa taatusti ongelmia. Nytkin on jo ole-
massa näin suuria levyjä, mutta en osaa sanoa, miten hyvin (tai huo-
nosti) niitä pystytään käyttämään Amigassa. Tulevaisuudessa Amigas-
sakin on ilkeitä rajoituksia. Muuttuuko "640 kB should be enough for
everyone" muotoon "4 GB should...", sen aika näyttää.
Sami: Niinpä. Tuo 4GB on tosiaan jo ongelma, ei tällä hetkellä vielä, kos-
ka noita ei kotikäytössä tarvita, mutta tulevaisuudessa kyllä. Minun
tietojeni mukaan Suomessakin on jo (ainakin) yksi HP:n 9GB kovalevy,
miten sellainen suhtautuu Amigaan liitettäessa? Veikkaisin sen pilk-
koutuvan useaan laitteeseen mutta SCSI-standardissakin on laitemäärän
rajoituksensa... Nojoo.
Janne: Eikö kohtuullisen hyvät äänet ja grafiikat riitä kotikoneelle kun
kaiken päällä leijuu erinomainen käyttöjärjestelmä? AAA voi hyvinkin
tarjota grafiikkaominaisuudet ja nopeutta joilla toteuttaa DOOM, uu-
det äänipiirit ovat varmasti hyvät ja käyttöjärjestelmä entistä pa-
rempi. Kyllä näillä eväillä voidaan vielä kotikoneiden sarallakin
rynnistää. Mutta se suuri mutta onkin, saadaanko AAA-piirisiä Ami-
goita koskaan julkaistua.
Sami: En usko, tuollaisen rynnistyksen olevan mahdollista, ei enää. Se
olisi ollut mahdollinen, jos tässä tilanteessa oltaisiin oltu nelisen
vuotta sitten. Tällä hetkellä Commodore on onnistunut tuhoamaan te-
hokkaasti mainostamatta jättämisellään Amigan mahdollisuudet lähes
joka puolella muualla paitsi Keski-Euroopassa ja Englannissa (siellä
taas pärjäävät kaikki ihmemikrot 8). Nyt muualla maailmassa PC on
päässyt jo liian voimakkaasti niskan päälle kotikäytössäkin. Jos ko-
netta tahtoo kotiin niin muista kuin PC:stä on käytännössä turha pu-
hua. Eihän kukaan tarvitse hienoa käyttöjärjestelmää jos sen ainoa
tarkoitus on pelien lataaminen... Nojuu, käytetäänhän kotikoneita
muuhunkin, mutta ohjelmat tekevät koneen, ja niitä Amigalle ei ole.
Tai on, mutta tullaan taas yhteensopivuusongelmaan: Kun ne eivät ole
yhteensopivia PC:n vastaavien kanssa, niin kuskaa siinä sitten töitä
kotiin ja takaisin työpaikalle...
Janne: Rynnistäminen oli kenties turhan vahva sana, mutta en usko Commodoren
aivan kokonaan menettäneen mahdollisuuksiaan. Tehokas mainoskampanja
ja ennen kaikkea toimivat laitteistojen toimitukset ja uudet mallit
voisivat vielä pelastaa uuden rahoittajan myötä tilanteen. PC:n yli-
valtaa vastaan on turha lähteä taistelemaan, mutta kyllä Amigalle ko-
toakin vielä markkinansa löytyvät.
Sami: Tosiaan. Vaikka Amigan taakse pykättäisiin kuinka paljon mainosra-
haa, niin mitä siinä mainostettaisiin? "Emme ole DOS-yhteensopivia,
joten et voi kättää meitä jokapäiväisessä työssäsi. Meidät on tar-
koitettu jokakodin tietokoneiksi, mutta käytännössä pelipuolenkin
hoitavat paremmin todelliset konsolit." Eli toisin sanoen Amigalla ei
ole sellaista valttia, mikä vetäisi sille kotikäyttäjiä. Tosin onhan
Maccikin pärjännyt kohtalaisesti (tuskin Suomessa, mutta muualla maa-
ilmassa), mutta sillähän onkin helppokäyttöisyyden leima. Amigalla
on edelleenkin gurahtelevan pelikoneen maine, jolle TOSIKÄYTTÄJÄT
naurahtavat halveksuvasti.
Tomi: Pieni välikommentti sallittakoon: Amigan valtti on ollut tarpeellis-
ten asioiden kokoaminen yhteen laitteeseen halvalla...
Tomi: Muutama vuosi sitten maailman ydinfyysikot pyrkivät luomaan yhtenäi-
sen menetelmän eri muodossa olevien tietojen jakamiseen. Syntyi
World Wide Web ja siihen liittyvät tietoliikennestandardit. Tämän
"maailman verkon" selaamiseen on nyt saatavilla Yhdysvaltojen super-
laskennan keskuksen, NCSA:n kehittämä helppo käyttöliittymä, Mosaic.
Se antaa esimakua siitä, millainen tulevaisuuden tietoverkko on. WWW
on jo pitkään ollut Internetin nopeimmin leviäviä palveluja; tällä
hetkellä maailmassa on yli 2000 WWW-palveluosoitetta. Perinteisesti
Internetin käyttäjä on tarvinnut reippasti hakkerihenkeä, joka ei ole
säikähtänyt pitkiä tekstimuotoisa komentorivejä.
Sami: Tomilla oli tuossa WWW-puheessaan piste, sillä unohdin, että tässä
puhutaan tulevaisuudesta. Verkkopäätteenähän nyt toimisi mikä vain
kone. Näin ollen ehkä tulevaisuudessa ei ole ohjelmien välisiä for-
maattieroja, ja kaikki infonvaihto hoidetaan verkon kautta. Njäh, se
on utopiaa, sen estävät ohjelmavalmistajat. Aina pitää olla jotain
hienompaa kuin kilpailijalla. Niitä taas täytyy olla, koska muuten
seurauksena on Microsoftin tyylinen monopoliasema josta ei pidä ku-
kaan mutta jota on pakko totella. Ja toisaalta, koskakohan tämän
verkon olisi todella tarkoitus olla joka kodissa? Clinton suunnit-
teli tiedon valtatietä kai vuosituhannen loppuun mennessä. USA:ssa
voi tuurilla onnistua, mutta koko maailmassa tuota on turha odottaa
edes 20 vuodessa.
Janne: Koneella joka ei seuraa päävirtaa, tulee olemaan suunnattomia vaike-
uksia tulevaisuudessa ja nyt, mutta maailma voi silti muuttua jos
palaset loksahtelevat kohdalleen. PC-arkkitehtuuria ei voi loputto-
miin jatkaa vanhan päälle, vaikka kuten juuri rajoituksista puhutta-
essa tuli ilmi, on Amigallakin jo taakkansa käyttöjärjestelmän alku-
vuosilta. Amigaa voisi tietenkin markkinoida vain videokäyttöön ja
ehkä konsoliksi, mutta näin sen erinomainen käyttöjärjestelmä menisi
aivan hukkaan...
Mikko: Amigan voi pelastaa se, että he tekevät samanlaisen mullistavan lai-
toksen, kuin vuonna '85 kun A1000 julkistettiin. Sitten vielä kun-
non markkinointi, niin kyllä sillä ainakin muutaman koneen saa myytyä
ja voittoakin pitäisi tulla. Mutta tuskinpa Amigalla on mitään mah-
dollisuuksia PC:tä tiputtaa. Macin se voisi mielestäni syrjäyttää
suhteellisen helposti.
Sami: Nojuu. PC on tosiaan melkoinen ongelmapakkaus, lähinnä ohjelmiensa
takia, ne kun vaativat tehoa koko ajan enemmän, mikään ei ole tar-
peeksi. Mutta ilmeisesti aikaisemmat HW-yhteensopivuusongelmat alka-
vat pikku hiljaa jo väistymään, toki niitä on, mutta jonkun sortin
standardeja on sentään saatu jo aikaiseksi. Ja kuten on niin monta
kertaa sanottu, PC on maailman yleisin tietokone, sen jalustaltaan
tiputtaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Kokonaan uuden val-
tajärjestelmän syntymään en usko, vaan nyky-PC tulee olemaan pohjana.
Millainen siitä sitten tulee, sitä en tiedä. Aivan varmaa on, että
prosessoriksi ei tule ainakaan Alpha eikä PPC, ne eivät vaikuta kovin
vakuuttavilta ainakaan ennen kuin niille aletaan tekemään native-koo-
dattuja ohjelma. Ja mitä enemmän PC:tä tulee, sitä vaikeampaa uuden
valtastandardin syntyminen tulee olemaan. Jos tilanne olisi tyhjällä
taululla, niin Amiga tulisi tekniikkana takia luultavasti pärjäämään
paremmin kuin PC, mutta kun näin ei ole. PC:itä on paljon, Amigalla
vain yksi - tällä hetkellä epävarma - valmistaja, joka ei millään
pysty kilpailemaan tuhansien valmistajien kilpailun synnyttämillä
halpamarkkinoilla. PC tulee muokkautumaan ehkä Amiga- ja Mac-maise-
maan suuntaan, mutta tästä peruspohjasta ei päästä mihinkään. Amiga-
lla taas ei ole yksinkertaisesti riittävästi käyttäjiä että siitä
voisi tulla valtastandardi, ja kun niitä ei ole, niin niiden lisään-
tyminenkin on hidasta. Yleensä kun tapana on ostaa se kone mikä on
naapurin pojullakin.
Janne: Niin. PC-koneiden hankalat muistijärjestelyt (MS-DOS/Windows), laa-
jennuksien väliset keskeytys-konfliktit ja muut huojuttavat suon
päälle viriteltyä pohjaa. Jos nämä ongelmat pystytään yhteensopivas-
ti ohittamaan, niin PC-koneiden kehitys voi sellaisenaan jatkua vielä
pitkälle hamaan tulevaisuuteen. Amigalla olisi paremmat edellytykset
teknisesti, mutta valitettavasti yhden vamistajan konemallistolla ei
ole suuria mahdollisuuksia horjuttaa satojen valmistajien standardia.
Sami: Noita yhteensopivuusongelmia PC:ssä ei kotikäytössä välttämättä koh-
data ikinä, koska konetta ei tarvitse niin valtavasti laajentaa.
Yritys- ja purkkikäytössä ongelmia sen sijaan saattaa tulla. Kenti-
es käy niin, että aletaan markkinoimaan rinnakkain kahdenlaisia
PC:itä; kotikäyttöön tarkoitettuja nykyisen kaltaisia, ja kalliimpia
yrityskäyttöön tarkoitettuja, joissa nuo yhteensopivuusongelmat on
jollain konstila kierretty. Kenties vuonna 2008 aika alkaa olla kyp-
sä sitten sille, että nuo koneet siirtyvät myös kotikäyttöön. Purk-
kikäyttöön ne tulisivat luonnollisesti jo aikaisemmin, kun koneiden
tehot lisääntyisivät niin, että yhdellä koneella voisi jo pyörittää
oikein montaa nodea ja tarvittaisiin lisää portteja sun muuta roinaa.
Ehkäpä Amiga voisi olla yksi näistä uuden sukupolven PC:istä, se
edellyttäisi tosin koneiden osittaista uudelleenrakentamista, jotta
saataisiin kovopohjainen yhteensopivuus PC:n kanssa. Mutta silloin
Amigalla olisi mahdollisuus jatkaa eloaan, koti- ja yrityskoneena.
CD32 on kyllä hyvä yritys, mutta se on vähän heikohko suhteessa kil-
pailijoihin. Tosin sillä on vahvempi tuki takana, joten kenties se
pärjää niin kuin PC: heikommalla tekniikalla mutta suuremmalla käyt-
täjäkunnalla selviytyy parempiakin vastaan. Tuo romppu on tulevai-
suutta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä CD32:n kanssa 8) CD-kon-
soleita oli jo aikaisemmin Mega-CD sekä PC-Enginen CD-versio, tosin
ne eivät ole pärjänneet (Japania lukuunottamatta) aivan niin hyvin
kuin CD32. CD32 ei ole se lopullinen hitti CD-konsolimarkkinoilla,
mutta se toimii hyvänä suunnannäyttäjänä, niin konsoleille kuin Ami-
galle itselleenkin. Vaikka tekniikka on vain kohtuullista, on mark-
kinointi järjestetty huomattavasti paremmin kuin aiemmilla Commodoren
yrityksillä. Kenties uuden valmistajan tullessa kehiin ryhdytään
mainostamaan entistä voimakkaammin, CD32:n lisäksi myös muita Amigoi-
ta. Voi olla, että CD32:n orastava menestys on alkusoittoa Amigan
nousulle. Aika näyttää.
Janne: Lopuksi kiitän vielä Amiga Users' Fantasyn ylläpitoa yhteistyöstä ja
päätän keskustelun erään televisiosarjan sanoja hieman muokaten,
"Goodnight Amiga, wherever you are..."
NO CARRIER